Sisustusprojektia ja ruvella olemista

Hellurei! Aika näyttää hieman, miten sitten edellisen raapustelun on sisustelu edennyt. Söpöliini-lipasto on saanut uudet, kauniit nupit, liitutaulu on löytänyt paikkansa seinältä, lipaston yläpuolelta, kamari on saanut sekä uusvanhat,että ihan uudenkarheat verhot, sänky päiväpeiton ja jo muutamat koristetyynyt.. Niin, ja tänpäiväinen kiva löytö kirpulta: pieni ja soma valkoinen, jo hieman kulahtanut yöpöytä, joka sai duracellin käsittelyssä salamannopeasti pintaansa uuden valkoisemman maalikerroksen. Vedin saapuu jälleen kerran Espoon suunnalta viikonlopuksi..:)

Normaali jo vuosia vaihtelevasti vaivannut ruvella olo on saanut uusia ulottuvuuksia. Silmätulehdus on laajentunut kymmenen sentin läpimittaiseksi punotukseksi ynnä muuksi kivaksi. Onneksi sain lekurilta TAAS tänään uusia troppeja sekä silmään holvattavaksi, että atooppisuuksiin, joista en tunnu pääsevän lopullisesti eroon kirveelläkään.

Siinäpä se seuraavan viikon selviytymispaketti olisi.

Ihanat nuo uudet vetimet, valkoista posliinia lehmuksenvihrein koristeluin. Sopivat kivasti vehreiden vehkojen kansoittamaan ympäristöön :)

Kamarin luukki alkaa myös muotoutua pikkuhiljaa. Kattokruunun kanssa arvoin melko pitkän tovin, ennenkuin päädyin siihen nätimpään mutta hieman tyyriimpään vaihtoehtoon. Asennus tapahtui hieman erikoisviritelmiä käyttäen, mutta ainakin toistaiseksi on pysynyt kiltisti katonrajassa ;) Valelaskoskapat on itse kyhätyt ostetuista sivuverhoista. Ne sijaitsivat aiemmin keittiössä, ja lyhensin niitä hieman, jotta sopivat optimaalisesti uuteen sijoituspaikkaan. Sivuverhojen kankaat nappasin Simon järjettömän suurista valikoimista ja ne ovat siis beesiä pimennysverhokangasta ja valkoista, ohuehkoa pellavaa. Vuoritin pellavan pimennysverholla jännityksellä peläten pahinta ja toivoen parasta, uskomatta, että lopputuloksesta tulisi niinkin kiva kuin tuli :)

Valelaskoskappojen kankaana toimivat siis Hemtexistä aikoinaan ostetut pitkät sivuverhot.

Vähän luksusta arkeen "kristallien" muodossa..:)



Ripaus päiväpeittoa, joka pääsee asettumaan paikalleen viikonloppuna patjojen saavuttua perille. Tuskin maltan odottaa :) Kiitos Mamá <3 Ken muuten kovasti ihastui päiväpeittokankaaseen, niin tervetuloa puotiimme, sieltä sitä löytyy vielä metrikaupalla :)

Vaaleanpunaiset päälliset kursaisin kokoon thaisilkkimäisestä, kiiltävähköstä polyesteristä, valkoiset pitsityynyt ovat Simon varastoista. Pari potentiaalista koristetyynynpäällistä tein vielä tummanruskeasta pellavasta. Ne jäivät sisustyynyjen puuttumisen johdosta toistaiseksi kuvailematta.

Tuikkulasit ja maljahärpäke ovat lahjoja ystäviltä :)

Viimeisenä muttei vähäisimpänä se kirpulta 10 eurolla tänään löydetty yöpöytä uuden maalin pintaansa saaneena :)

Ja vielä päivän kiva rento garderoobi, kuva vailla naamaa, jotten pahasti ketään säikäyttäisi ;) Nyt kaurapuuro kera voinokareen ja mustikoiden :) ->

Uutta kotona ja vähän muutenkin

Heipähei! Eipä tässä sen kummempia kuin että laitoin tuossa kuukausi sitten pystyyn kauan haaveilemani ja suunnittelemani firman. Dreams come true, näköjään, vaikka kovasti sitä ehdin jo välillä epäilemään, kaikista ronskein riskinottaja kun en voi tunnustaa olevani. Hienolta tuntuu ja tekemistä riittää!

Paitsi, että olen viime aikoina lähestulkoon kellonympäri (ehkä pientä liiotusta, mutta kuitenkin) puuhaillut sekä uunituoreen verhoomoni pyörittämisen parissa että normaalissa päivätyössä, tosin osa-aikaisessa sellaisessa, olen myös ehtinyt haaveilla ja osittain myös toteuttaa kotiin liittyviä sisustusmuutoksia. Jokunen tovi vierähti taannoin juurikin tässä koneella istuskellen ja huuto.netin tarjontaa haukankatseella seuraten. Sittenhän siellä myös tärppäsi. Rakkaan äitimuorini avustuksella sain kotiutettua simppeli mäntyisen lipaston, jonka tapani mukaan melkein heti himpeen raahattuani tuunailin hioen ja maalaten (pariin kertaan, ensin pensselillä vapaammalla kädellä ja toinen kerros telaa apuna käyttäen) kauniin valkoiseksi. Vetimiä odotetaan kovasti saapuvaksi viikonloppuna! :)

Kärsimättömyydestä kärsivänä ihmisenä roudasin lipaston maalin täpärästi kuivuttua siihen kaavailemaani lipastonmentävään aukkoon eteisen ja olohuoneen välimaastossa. Lipaston päälle olen jo mielessäni ripustanut lapsuudestani tutun liitutaulun. Porailut ynnä muut ovat vielä siis hoitamatta, mutta saattaisin olla jo poraillut, mikäli omistaisin kunnon iskuporakoneen. Ehkä parempi, etten omista ;)

Söpö lankakori pääsi enemmän oikeuksiinsa esille asetettuna kuin nyt jo puretun parvisängyn pöytätason alla majailleena roskapönttönä..

Huomisen Dressmann-työpäivän yhtenä missiona on käydä ostamassa Tiimarista liituja ja taulusieni. Ikäänkuin pääsisi taas askelen lähemmäs sitä seinälle ripustamista :)

Hmm, hetkeen ei ehkä tarvitse lähteä lankakauppaan. Näistä varannoista saattaa pystyä päättelemään, mitä olen joskus puuhaillut erittäin ahkeraan tahtiin. Harmi vain, ettei viime aikoina ole juurikaan ollut aikaa tälle rakkaalle ja addiktoivalle harrastukselle..

Jokunen vuosi sitten tuunaamani jalkalamppu pääsi entistä näkyvämmälle paikalle syrjäyttäen tietokonepöydän..



..joka päätyi nurkkaan häpeämään :)

Ruokailuosiosta tuli kivasti avaramman oloinen ilman tietokonepöytähärpäkettä ahtautta aiheuttamassa :)

Aikoinaan myös huuto.netistä löytämääni vitriiniin pääsivät makuuhuoneen kaapissa piileskelleet Tenava-kirjat. Pedanttinen henkilö ilmoittautuu: huomaa värijärjestys ;)

Ehdottomasti yksi lempilöydöistäni tämä söpö vitriinikaappi!

Rehurintamalla uusimmat tulokkaat ovat Ikeasta hankitut, toistaiseksi tunnistamattomat, mutta sitäkin kivemmat vehkat :)

Tästä vehkojen kansoittamasta huushollista voisi ehkä jokusen kuljettaa töihin surrutteluja piristämään, jos vaan joskus töihin lähtiessä sen vielä muistaisi. Havupää mikä havupää..

Rehuista puheenollen, löysin tuollaiset söpöliinit toissapäivänä ruokaostoksilla ollessani. Ostamisen kiusausta oli mahdotonta vastustaa <3 Iänkuinen peilipöytä löysi tiensä muutamien sinne tänne sovittelujen jälkeen kamarista, oiva yöpöytä muuten myös! Verhoprojekti on vielä toistaiseksi kesken, himoitsen kovasti joitain nättejä systeemejä uniani sulostuttamaan. Kunhan ehdin vierailulle Simon uudenuutukaiseen Haminan -liikkeeseen, niin pähkäily pääsee kunnolla käyntiin :) Pimennyskankaalla uudetkin verhot varmasti täytyy vuorittaa, jotta sleeppaaminen valoisaan vuodenaikaankin onnistuu.

Isäni loistavan suunnistustaidon avulla löysimme lauantaina Helsingistä huutamani sängyn, joka mahtui autoon kuuteen osaan purettuna. Reippaana tyttönä kotiin päästyäni tein sen, mikä myyjän sanojen mukaan oli jokseenkin mahdotonta, eli kokosin sängyn all by myself. Ilman ohjeita vieläpä ;) All by yourself en voi välttämättä suositella parvisängyn purkamista, sillä yksi sen painavimmista osista saattaa tipahtaa lattialle ja säikäyttää alakerran naapurit. Been there..;) Yhden epäkohdan saattaa kuvasta huomata. Patja on ehkä hieman kapoista mallia. Kaksi 80x200 patjaa sekä 160x200 sijauspatja ovat vielä etsinnän alla :)

Lopuksi vielä mitä loistavin asukuva, sekä tervehdys eräältä hyvältä ystävältäni..

..nimeltä Roope :)

Kauniita unia <3