Ololonkos teleleillä nililinkus meleleillä..

Ahh, taas yksi työntäyteinen päivä pulkassa. Jaksaisikohan tänäänkin olla niin reipas, että raahaisi ahterinsa lenkkipolulle? Toisaalta luppoilukaan ei vaihteeksi olisi pahitteeksi..

Viime viikonloppu oli leppoisa. Siihen kuului muun muassa silakkien (!) nouto Sapokasta. Keli oli mitä nätein, vaikkakin melko kylmä varsinkin rannan tuntumassa.

Auringosta tulee aurinkoinen mieli :)

Hienot paatti-rassukat oli jätetty jäähän talvehtimaan.

Päämäärä saavutettiin ja silakit saatiin noudettua! Hieman olivat kuivahkoja, mutta hyviä silti. Hienoisen pettymyksen kuitenkin korvasi kahvee ja korvapuusti.

Ja koska ehdin taas tyystin unohtaa, mitä leppoisa oleilu tarkoittaa, kiiruhdan tyhjentämään sekä täyttämään astianpesukoneen, tukkapesulle ynnä muuta mukavaa. Tsau!:)

Alea iacta est

Muisteltiin töissä L:n kanssa muun muassa latinankielisiä sanontoja. Töissäkin voi siis todella välillä olla kivaa ;) Huhkittiin puljulla kymmenestä viiteen tuolinverhoilujen ja mekkojen väsäysten parissa, sekä vanhoja saumuriparkoja huoltaen. Kuulosti muuten melko erilaiselta (terveeltä?) saumurin surrutus öljy- ynnä putsaussession jälkeen. Yllättävää sinänsä. Pitänee ottaa ihan tavaksi!

Sain kaarankin tänään maalaamosta, se kiiltelee nyt kuin naantalinaurinko konsanaan. Toivottavasti onni kestää. Kyllä se oma kippo on hyvä olemassa :)

Nyt tässä leppoisaa illanviettoa kotosalla, uusia keväisiä sisustusideoita miettien, kukkia haistellen, sekä sitä makaronilaatikkoa, joka porisee uunissa..

Edelliset kukkaset pääsivät kaunistamaan ikkunanlautaa :) Päivän työasuna oli tovi sitten hommattu kiva neuletoppihärpäke.

Tykkään kovasti :) Nyt pitänee siirtyä ahmailemaan, leppoisaa iltaa!:)

Hääeleganssia

Pitkällisen metsästyksen tuloksena olen tosiaan löytänyt jonkin sortin rytkyjä lauantaisia hääjuhlia varten. Tiesin aika tarkkaan, minkä tyyppistä haen takaa ja palttiarallaa sellaiset myös löysin :) Veskan suhteen vielä puntaroin, josko kuitenkin kävisin etsiskelemässä jotain oranssia, poltettua sellaista.. We'll see.

Yläosa on oleva kivasti pääntieltä laskostuva toppi.

Jujuna topissa on hauska, napitettu selkämys.

Alaosana aika perus (ehkä joillekin, ei minulle) musta kynähame. Elämäni ensimmäinen sellainen ;) Ja vyötäröllä valkoinen kapea vyö.

Jos vilu yllättää, voi turvautua pitkähihaiseen boleroon.

Sitä väskyasiaa tosiaan vielä hieman puntaroin. Poltetun oranssin sävy houkuttelisi, koska löytämissäni korvakilluttimissa on juurikin sitä väriä.

Kenkien kanssa arvon myös vielä hieman. Lähinnä mukavuuden ja näyttävyyden välillä ;) Itseni tuntien päätynen ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Nyt kampauksenharjoittelupuuhiin..:) Kivoja iltoja!

Hippa

Rose is a rose is a rose...

Ihana aamuaurinko paistelee :) Ihan pienessä hetkessä on tapahtunut suuri muutos aamujen valoisuuden suhteen. Toisaalta on kiva herätä aamulla (yleensä) pirteänä auringonsäteisiin, toisaalta toisinaan tekisi ehkä mieli koisia hiukan pitempään..

Sitten päästään siihen toiseen seikkaan, joka hyvin useaan aamuuni valitettavasti kuuluu:

Ja ei, kyseessä ei ole petolinnun p***e, vaikka niin hyvin voisi luulla. Voin lämpimästi suositella kaikille hiusten pesemistä iltapuhteena ja laiskuuttaan nukkumaan menemistä sen märän tukkalaitteen kera. Aamulla voi odottaa minkälainen yllätys tahansa! Elämässä on hyvä olla jännitysmomentteja ;)

Onneksi omaan asiaan melko hyvän ratkaisun:

Siispä heti aamutuimaan muotoilurauta kiinni pistorasiaan, lämpösuojaa tukkaan ja avuksi kampa. Avot!

Ihmismäisen lopputuloksen näkemiseen peilistä käytän aamuisin myös hyvin runsasta arsenaalia "kauneuden"hoitotuotteita.

Siis kokonaista 4 (neljä) itemia! ;) Koska ihoni näin talvisaikaan on auttamattoman kärttyisellä tuulella, ei paljoa auta meikkivoiteilla ja kumppaneilla läträtä. Siispä pitäydyn perusjutuissa, eli apteekista saatavassa pärstävoiteessa, ikisuosikki Locobase Repairissa, räpsyjen taivuttuttamisessa ja ripsarissa.

Oli muuten aikas kiva tulla eilen naistenpäivänä töistä himpeen, kun siellä odotti piffit, kermaperunat sekä nämä:

Söpikset :)

Nyt puljun kautta Stressu-sorvin ääreen. Aurinkoista päivää!:)

Senilixien seikkailut

Niinpä, viime päivinä (viikkoina, kuukausina) on tosiaan tuntunut siltä, että vanhuus ei tule yksin. Meinaan tilanteita kuten: lainaan kaverilleni kolme vuokraelokuvaa, jotka hän lupaa palauttaa seuraavana päivänä. Palttiarallaa viiden minuutin päästä kotiin päin ajellessani muistelen, että ainiin, pitää palauttaa matkalla ne elokuvat. Ai mitkä elokuvat? Nekö, jotka juuri lainasin L:lle. Noh, samana päivänä L unohti mainita palamattomasta ajovalostani, koska hänen mieleensä juolahti ne töihin unohtuneet elokuvat, jotka hänen piti viedä muassaan kotiin ja katsella iltapuhteena. Eikö meidän eukkojen muistin kapasiteetti kestä kahta kokonaista ajatusta kerralla? Vastaus on selvä: no ei todellakaan!

Well, well, koska Pariisin matkasta on vasta kolmisen viikkoa, omaan vielä muutamia hataria muistikuvia, joiden perusteella ajattelin hieman vielä tännekin kirjoitella ;)



Toisen Pariisi-päivän idearikas (mutta lämmin) asukokonaisuus. Näillä eväillä lähdimme tarpomaan herkkuaamiaisen jälkeen kohti Eiffel-tornin ihmeellisyyttä.


Tämän näköisiä tönöjä oli erittäin paljon ympäri kaupunkia. Talot olivat vaaleita koukeroisine ikkuna- ja parvekekoristeineen.

Aamuaurinko nousi riemukaaren takaa. Keli oli hieman lauantaita pilvisempi, mutta edelleen mitä hienoin ulkoiluilma.

Toisella puolella häämötti rivi pilvenpiirtäjiä.

Näitä pömpeleitä näkyi siellä täällä pitkin kaupunkia, mutta postimerkkien löytäminen Pariisista sunnuntaipäivänä vaikutti sangen mahdottomalta missiolta. Onneksi lentokentältä löytyi sen asian suhteen viime hetken pelastus :)

Almost there..

Aika liuta niitä vähemmän sporttisia, jotka jonottivat hissin kyytiin. Me tietysti hyvin urheilullisina henkilöinä suuntasimme lyhyempään jonoon, joka päätyi turvatarkastuksen läpi satojen ja taas satojen rappusten alkupäähän. Yksi meistä jäi ihailemaan maisemia 200 rappusen kohdalla ja minä sekä toinen urhea kiipeäjä tarvoimme verenmaku suussa sinne, minne korkeimmillaan pääsi. Toisin sanoen toiselle tasanteelle, noin 700 rappusen päähän maasta. Maisemat olivat melko sanoin kuvaamattomat, siksipä ikuistelin niitä kuviin.





Turvallisesti takaisin maan pinnalla. Pikku-kioskissa oli kaupan muun muassa barbapapa-popkorneja :)

Näihin ilakoiviin tunnelmiin päättyy tämänkertainen sepustus. Jälleen to be continued :)

T.Hippa