Senilixien seikkailut

Niinpä, viime päivinä (viikkoina, kuukausina) on tosiaan tuntunut siltä, että vanhuus ei tule yksin. Meinaan tilanteita kuten: lainaan kaverilleni kolme vuokraelokuvaa, jotka hän lupaa palauttaa seuraavana päivänä. Palttiarallaa viiden minuutin päästä kotiin päin ajellessani muistelen, että ainiin, pitää palauttaa matkalla ne elokuvat. Ai mitkä elokuvat? Nekö, jotka juuri lainasin L:lle. Noh, samana päivänä L unohti mainita palamattomasta ajovalostani, koska hänen mieleensä juolahti ne töihin unohtuneet elokuvat, jotka hänen piti viedä muassaan kotiin ja katsella iltapuhteena. Eikö meidän eukkojen muistin kapasiteetti kestä kahta kokonaista ajatusta kerralla? Vastaus on selvä: no ei todellakaan!

Well, well, koska Pariisin matkasta on vasta kolmisen viikkoa, omaan vielä muutamia hataria muistikuvia, joiden perusteella ajattelin hieman vielä tännekin kirjoitella ;)



Toisen Pariisi-päivän idearikas (mutta lämmin) asukokonaisuus. Näillä eväillä lähdimme tarpomaan herkkuaamiaisen jälkeen kohti Eiffel-tornin ihmeellisyyttä.


Tämän näköisiä tönöjä oli erittäin paljon ympäri kaupunkia. Talot olivat vaaleita koukeroisine ikkuna- ja parvekekoristeineen.

Aamuaurinko nousi riemukaaren takaa. Keli oli hieman lauantaita pilvisempi, mutta edelleen mitä hienoin ulkoiluilma.

Toisella puolella häämötti rivi pilvenpiirtäjiä.

Näitä pömpeleitä näkyi siellä täällä pitkin kaupunkia, mutta postimerkkien löytäminen Pariisista sunnuntaipäivänä vaikutti sangen mahdottomalta missiolta. Onneksi lentokentältä löytyi sen asian suhteen viime hetken pelastus :)

Almost there..

Aika liuta niitä vähemmän sporttisia, jotka jonottivat hissin kyytiin. Me tietysti hyvin urheilullisina henkilöinä suuntasimme lyhyempään jonoon, joka päätyi turvatarkastuksen läpi satojen ja taas satojen rappusten alkupäähän. Yksi meistä jäi ihailemaan maisemia 200 rappusen kohdalla ja minä sekä toinen urhea kiipeäjä tarvoimme verenmaku suussa sinne, minne korkeimmillaan pääsi. Toisin sanoen toiselle tasanteelle, noin 700 rappusen päähän maasta. Maisemat olivat melko sanoin kuvaamattomat, siksipä ikuistelin niitä kuviin.





Turvallisesti takaisin maan pinnalla. Pikku-kioskissa oli kaupan muun muassa barbapapa-popkorneja :)

Näihin ilakoiviin tunnelmiin päättyy tämänkertainen sepustus. Jälleen to be continued :)

T.Hippa